Tilitoimiston etsiminen voi olla hankalaa

Tilitoimisto alueella Espoo tai Helsinki - siinäpä vasta pähkinä purtavaksi jokaiselle taloushallintonsa kanssa painivalle.

On varmasti jokaiselle aivan eittämättä selvää, että kuittien ja kauppojen mukanaan tuomat paperit olisi syytä säilöä asianmukaisella tavalla. Mutta miten ihmiset pääsääntöisesti ongelmiaan ratkovat?

Monet aloittavat yrittäjät ovat tehneet päätöksen hoitaa taloushallintonsa itse. Tämä voikin olla ihan toimiva ratkaisu, jos kuukausittainen kuittien määrä ei ole erityisen suuri, ja jos aikaa on käytössä enemmän kuin rahaa.

Joskus myöhemmin kuitenkin kun liiketoiminta käynnistyy kunnolla, pitäisi yrittäjän ja muidenkin yrityksessä työskentelevien ihmisten suunnata aikansa enemmän ja enemmän tuottavampien aktiviteettien hoitamiseen. Lopultahan taloushallinto on arvokasta enimmäkseen nimenomaan kirjanpitäjien, ei juuri kenenkään muun maailmassa ja toimenkuvassa. Siksi taloushallinnon ulkoistaminen tilitoimistolle on fiksua.

Toki taloushallinnon asettamat vaatimukset riippuvat todella paljon myös yritysmuodosta. Osakeyhtiöllä on erilaiset vaatimukset kuin toiminimellä ja niin edelleen. Näin ollen esimerkiksi toiminimellä toimiva yrittäjä voi kenties pitää kirjanpitoa myös omissa hyppysissään niin kauan kuin kuukausittaisia tapahtumia ei ole kovin montaa.

Osakeyhtiön tapauksessa taas käytetään nk. kahdenkertaista kirjanpitoa, minkä vuoksi se on hyvä ulkoistaa tilitoimistolle.

Suomen pääkaupunkiseudulla, alueella Espoo-Helsinki-Vantaa -asuvilla on toki paljon valinnanvaraa tilitoimiston suhteen. Itse asiassa, valinnanvaraa voi olla jopa liiankin paljon: mistä ihmeestä oikein löytyy hyvä tilitomisto Espoossa? Tai vaikkapa Helsingissä? Onko sähköinen taloushallinto ylipäätään vaivan arvoinen hankinta?

Sanoisin, että kyllä se on. Se säästää aikaa, jolloin yrittäjän ei tarvitse ainakaan ihan niin paljoa käyttää aikaa kuittien ja muiden juttujen parissa. Tällöin aikaa jää itse bisneksen tekemiseen huomattavasti enemmän. Suosittelemme siis, että jos asut pääkaupunkiseudulla, etsi esimerkiksi muiden kokemuksia Youtubesta hakusanalla tilitoimisto espoo.

Vaurastuminen Suomen kansantaloudessa

Vaurastuminen on sellainen rahankäytön ja -todellisuuden tila, jossa rahaa kertyy ja muuta varallisuutta kertyy ajan myötä enemmän kuin sitä käytetään varallisuuden luomiseen.

Kuulostaa simppeliltä, mutta miten asian laita Suomalaisten kohdalla oikeasti on?

Mikäli seuraa erinäisiä alaan ja ilmiöön liittyviä tutkimuksia, nopeasti nähdään että suomalaiset eivät vaurastu kovinkaan kovalla tahdilla.

Äkkiseltään voisi ajatella, että ei tällä todennäköisesti mitään kovin suuria vaikutuksia ole, mutta kyllä sillä vain on. Asiahan on kuitenkin niin, että tavallisten suomalaisten veroista esimerkiksi ilmainen koulunkäynti, terveydenhuolto ja muut välttämättömät palvelut rahoitetaan. Mikäli normaalit työssäkäyvät ihmiset eivät vaurastu, vaan heidän nettovarallisuutensa menee negatiiviseen suuntaan ajan yli, on tiedossa murheita.

Ensimmäinen murhe tulee tietysti siitä, että ikääntyessään ihmisillä ei ole enää varaa välttämättömyyksiin ja itsestään huolehtimiseen. Näin heidän on ehkä otettava velkaa tai vaivatta lähisukulaisiaan tärkeimpien hankintojen rahoittamiseksi.

Toiseksi, on osoitettu että raha aiheuttaa suurimman osan ihmisten murheista elämässä. Rahan vähyys on suuri stressin aihe ja esimerkiksi parisuhteiden riidat johtuvat useimmiten nimenomaan rahasta ja sen käytöstä.

Miten normaali suomalainen sitten voi ruveta vaurastumaan ja kartuttamaan omaisuuttaan?

Ensiksi, on syytä opetella säästämään. Säästäminen ei ole useinkaan kauhean miellyttävän kuuloinen ajatus monille (ainakaan siihen asti kun rahaa oikeasti alkaa kertyä aika paljonkin ylimääräistä.)

Säästäminen taas vaati itsekuria, mitä monilla löytyy varsin maltillinen määrä. Jutun juju ei olekaan niin niin vahvasti itsekurissa, vaan siinä että opettelee uusia, parempia tapoja (kuten esimerkiksi tässä videossa kerrotaan).

Toinen asia, joka vaurastuessa pitää ottaa huomioon, on se että tuloja pitäisi pystyä kasvattamaan. Olipa sitä sitten kuinka säästeliäs tahansa, totuus on kuitenkin se että isommalla rahavirralla saa monenlaisia asioita ratkaistua paljon nopemmin ja helpommin.

Yksi hieno keino lisätä rahavirtaansa on esimerkiksi aloittaa jonkunlainen omaan harrastukseen liittyvä liiketoiminta. Monilla ihmisillä on paljon kokemusta ja taitoja, joiden arvon muille he säännönmukaisesti aliarvioivat. Jos ihmiset edes kokeilisivat kelpaako heidän kokemuksensa ja osaamisensa muille, he saattaisivat yllättyä positiivisesti.

Sitten viimeiseksi ylimääräiset rahat on tietysti sijoitettava, jotta niille saadaan kunnon tuottoa. Tässä vaurastumisessa onkin kyse: saatujen tulojen määrä ylittää niiden luomiseen menevien kulujen määrän.

Tämä on koko Suomen kansantaloudenkin mittakaavassa erittäin tärkeä asia, joten jokaisen pitäisi ottaa henkilökohtainen vastuu omasta taloudestaan, ja varmistaa että prioriteettilistan kärjessä on nimenomaan terve, pitkän aikavälin vaurastuminen.

Suomalaisen liike-elämän tilasta...

Olemme vihdoinkin nousemassa lamasta, vaikka se tapahtuukin kyllä erittäin hitaasti. Hitaasti, mutta varmasti.

Nyt olisi korkea aika ruveta miettimään mihin suuntaan Suomi oikein on menossa seuraavassa maailmassa ja uudessa taloudessa. Luotammeko siihen, että tuotamme kansainvälistä menestystä niittäneitä pelitaloja lisää, vai onko valttimme ehkä teollisuudessa?

Nämä ovat hyviä ja tärkeitä kysymyksiä, joita sietää pohtia. On nimittäin ihan selvä asia, että jos Suomi ei pysty tulevaisuudessa tekemään mitään muuta kuin ottamaan lisää velkaa, emme pysty selviytymään.

Tietysti rahajärjestelmässä itsessäänkin on omat heikkoutensa, jos nyt miettii vaikkapa USA:n valtionvelan suuruutta. Järjetöntä meininkiä. 

Olemme kuitenkin pääsääntöisesti noin 5-10 vuotta USA:a jäljessä useimmissa asioissa, joten kristallipallo monissa asioissa löytyy juurikin sieltä. Ei tarvitse muuta kuin vilkaista Amerikkaan päin niin näemme mihin olemme itsekin menossa. 

Minun mielestäni Suomen tulevaisuuden pitäisi perustua korkean lisäarvon innovaatioihin, eikä niinkään menneisyyden tuijottelemiseen. Teollisuusjuna meni jo aikoja sitten. Emme pysty mitenkään kilpailemaan pelkällä tuotannolla esimerkiksi idän halpatuotantomaiden kanssa. 

Siksi meidän pitää pystyä luomaan huomattavasti korkeampaa lisäarvoa esimerkiksi arvokkaiden innovaatioiden myötä. Innovaation ei tarvitse edes olla mitään todella korkealentoista; se on vain parempi tapa tehdä nykyiset asiat. Eli joko säästetään kustannuksia tai tehdään hommat jotenkin muutoin paremmin.